Posts
Taas yksi niitä aamuna. Kaikki näytti hyvältä klo 7.20 saakka, jolloin Simo kaatoi koko puurolautasen syliinsä ja kaikki vaatteet meni uusiksi. Sen jälkeen poika ilmoitti lompakkonsa olevan hukassa, myöskään avaimia ei löytynyt. Annoin rahaa mukaan ja lupasin yrittää etsiä hänen avaintaan ja soittaa mihin laitan. Puhelin oli kuulemma myös hukassa. Samu lupasi lainata puhelintaan hänelle ja kun Simo sai sen käteensä se putosi kellarin rappuja alas ja akku irtosi puhelimesta ja hävisi saman tien. Simo sai raivarin. Tähän kaikkeen tuhrautui niin paljon aikaa että Simo takuulla myöhästyi koulusta. Ja täytyy myöntää että siinä vaiheessa kun Simo meni ovesta ulos minä KIHISIN ja Simo takuulla huomasi sen. Ja nyt huomasin vielä, että aamiainenkin näköjään jäi kesken, joten Simo ei ole edes syönyt kunnolla. Arrrrrgh!
...Nyt mietin vaan mikä mahtaa olla muutenkin välillä aika haasteellisen kaverin mielentila koulussa tänään tällaisen aamun jälkeen. Oijoi :-(
Metsäretkellä ja Gagguissa kahvilla
10 years ago
3 comments:
Voi että, olipa teillä aamu. Mutta tässä jos missä tuli taas kerran todistettua Murphyn laki. jos kaikki voi mennä pieleen, niin ne menee... Eiköhän poikakin päivän kuluessa rauhoitu, ja illemmalla on aikaa etsiä kaikki tavarat rauhassa. Mutta tiedän itsekin minkälaisen adrenaliiniryöppäyksen itse kukin aamulla saa, jos vasta kouluun lähtöhetkellä huomataan että suurin osa tarvittavista tavaroista onkin hukassa...Koita jaksaa, tätä se äitiys myös on.
Poika ehkä rauhoittuu, mutta miten mahtaa olla äidin laita :-P Onneksi olen menossa töihin vasta yhdentoista jälkeen, koska on iltatöitä (vikaa kertaa ennenjoulua, jee), joten saa pari tunta ylimääräistä.
oi ei! Joskus sitä sattuu ja varsinki maanantaisin!
Post a Comment