Kesäloma 2013 - osa 9

Viesti eläinlääkäriltä tuli. Wilmalla ei ole addisonin tautia. Melkein arvasinkin. Tavallaan pettymys, koska sitä olisi vielä voinut yrittää hoitaa lääkkeillä, joita ei ole aikaisemmin kokeitu. No, näillä mennään niin pitkään kuin pärjätään. Nyt on aika limaista, mutta tilanne voi vaihdella viikosta toiseen.

Tänään olen istunut koirien kanssa jäätelöä syöden +30 asteen helteessä varjossa lapsuuden kotini takapihalla ja lukenut puoliväliin Jackie Pullingerin kirjaa "Lohikäärmeen ajo". Aivan huikea tosikertomus nuoren naisen kutsumuksesta, rohkedesta ja lähdöstä Hong Kongin pahamaineiseen laittomuuden keskukseen, Walled Cityyn, lähetystyön huumejengien pariin. Kirja kertoo värikkäästi siitä kuinka Jeesus elää ja toimii. Hänet kohdatessaan väkivaltaiset rikolliset kääntyivät, prostituoidut jättivät entisen elämänsä ja narkomaanit vapautuivat huumeiden orjuudesta. Kirjaa on vielä puolet jäljellä, enkä malta laskea sitä kädestäni laisinkaan. Paikoin kirjan kuvaukset ovat niin todentuntuisia että melkein haistan Hong Kongin katujen tuoksun nenässäni tekstiä lukiessani. Mutta minulla onkin aina ollut hyvä eläytymiskyky. Olen tänä kesänä näemmä onnistunut valitsemaan vain hyviä kirjoja luettavaksi :-)

Pojat laittoivat illalla teltan pystyyn takapihalle.  Ehdotin puolileikilläni Dilberttiä vahdiksi mukaan, mutta ei herättänyt vastakaikua, joten pärjäävät varmaan sitten ilman koiraa. Good night :-)