Siis blääh...

Tuossa edellisen kirjoituksen kommentissa valittelin jo asiaa, siis mä soitin Henrikin seurakuntaan. Kirkkoherra oli älyttömän mukava ja työ kuulosti tosi kivalta, MUTTA se on julistettu niin auki, että siihen vaaditaan SOVELTUVA korkeakoulututkinto (vähintään alempi), jonka PIISPAINKOKOUS on hyväksynyt. Kysyin mitä tämä tarkoittaa. Ajattelin että kieltenopettajan tutkinto + teologiset opinnot voisivat hyvin käydä kansainvälisen työn sihteerin virkaan soveltuvasta tutkinnosta, mutta piispainkokous on kuulemma hyväksynyt siihen vain lähetyssihteerin tutkinnon, joka on rakennettava joko diakonia- tai nuorisotyönohjajan tutkinnon päälle :-( Kun se on julistettu näin auki, niin jos siihen jonkun ottavat jolla ei ole just tota tutkintoa, se jolla tutkinto on, voi valittaa päätöksestä. Eli se siitä :-( Paperit laitan, mutta ei oikeastaan mahdollisuuksia. Sen voi siis unohtaa kun on heittänyt kuoren laatikkoon.

Illalla olin poikien kanssa katsomassa Turun kaupungin teatterissa Janoschin kirjaan perustuvan Oi ihana Panama -esityksen. Pojat tykkäsi ja minäkin. Joskus on kiva käydä teatterissa. Kalle ei välitä teatterista, joten toistaiseksi tyydyn lasten näytelmiin, niin saan seuraakin. Usein ei tosiaan olla oltu, mutta nyt tempaistiin. Olin varautunut kameran kanssa, mutta kurki käski ensimmäisenä laittaa puhelimet ja kamerat pois. Ei siis kuvia näytelmästä.