Terkkuja yökukkujalta

...Simo herättelee meitä yhtenään kipeän jalkansa kanssa. Taitaa poika jäädä kotiin huonenna. Tänään oli ensimmäistä päivää koulussa jalkapöydän luun murtumisen jälkeen ja heti oli illalla tilanne se, että särkylääkettä tarvittiin ja kun Simo oli nukkunut 2 tuntia, me havahduttiin karmeaan kiljumiseen. Jalkaa poltti aalloissa ja Simo huusi kuin syötävä. Lisää särkylääkettä. Soitin päivystykseenkin jo ja sairaanhoitajan kanssa mietittiin, pitäisikö sittenkin kipsata. Keskiviikkona lääkäri oli sitä mieltä ettei tarvitse, mutta hän myös sanoi, että viikon kuluttua saisi alkaa varaamaan jalan päälle. Nyt ollaan maanantaissa ja Simo ei ole laittanut yhtään jalkaa maahan ja tilanne on tämä heti kun yrittää olla vähän aktiivisempi. Eipä taida olla keskiviikkona siinä kunnossa, että kestäisi minkäänlaista varaamista jalalle. Blääh. Yritän saada huomenna soittojajan lääkärille ja jutella hänen kanssaan mahdollisesta hoitosuunnitelman muuttamisesta.

Valopilkku tälle illalle on, että Dilbert on nyt ihan täysin kunnossa. Kakka on ihan normaalia kiinteää eikä enää vuorottele kiinteän ja löysän välillä.